Kun viimeiset värit katoavat,
kun halla huurruttaa jo maata
Kaivan kuopan uudelle keväälle,
hautaan joukon sipuleita
Kun lumi pyryää ja penkistä ei näy kohoakaan
ajattelen jo lämmeneitä säteitä,
hiljakseen piteneviä päiviä
Ajattelen pihamaan harmautta
sen keskeltä ponnistavaa tervehdystä
Elottoman ja syntyvän räiskyvää kontrastia
Iloinen karnevaali taaksejäävälle vilkuttamassa
Punainen, keltainen, liila suurena merenä nauramassa
Uusi elon kausi on vasta tulossa,
kaikki vasta alkamassa.